Porvoon tuomiokapituli

Evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta yksi, Porvoon hiippakunta, on ruotsinkielinen. Tämä on ainutlaatuista mihin tahansa kirkkoon verrattuna ja se osoittaa miten kirkossa on haluttu pitää huolta kielellisestä vähemmistöstä. Hiippakunta perustettiin 1.12.1923.

Ruotsinkielinen enemmistö

Porvoon hiippakuntaan kuuluvat kaikki ruotsinkieliset seurakunnat ja ne kaksikieliset seurakunnat, joilla on ruotsinkielinen enemmistö. Porvoon hiippakuntaan kuuluvat myös valtakunnalliset saksalainen seurakunta,Tyska evangelisk-lutherska församlingen i Finland, ja ruotsalainen Rikssvenska Olaus Petri-seurakunta. Hiippakuntaan kuuluu yhteensä 56 seurakuntaa.

Pohjanmaa, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa

Porvoon hiippakunta on ainoa, joka ei koostu maantieteellisesti rajatusta alueesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hiippakunnan seurakunnat sijaitsevat ruotsinkielisillä alueilla Pohjanmaalla, Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Lisäksi hiippakuntaan kuuluu Tampereen ruotsinkielinen seurakunta. Samoilla alueilla on myös paljon suomenkielisiä seurakuntia, jotka kuuluvat muihin hiippakuntiin. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa on tavallista, että seurakunnat ovat jakautuneet kielen mukaan.

Kaikilla niillä paikkakunnilla, joissa seurakunnat ovat jakautuneet kielen mukaan, seurakuntien täytyy yhdessä muodostaa seurakuntayhtymä. Suurimmalla osalla näistä kaksikielisistä seurakunnista on suomenkielinen enemmistö. Seurakuntayhtymä kuuluu sen hiippakunnan tuomiokapituliin, johon enemmistö seurakuntien asukkaista kuuluu.

Pienet seurakunnat

Porvoon hiippakunnan erityispiirre on, että seurakunnat ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa hiippakunnissa. Usein seurakunnan alhainen jäsenmäärä johtuu siitä, että monet seurakunnat ovat saaristolaisseurakuntia. Hiippakunnan seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on lähes 250 000, eli kyseessä on pienin hiippakunta.

Suomenruotsalainen identiteetti

Suomenruotsalaisten parissa seurakuntaan kuulumista pidetään tärkeänä, koska se on samalla identiteettiä muokkaava tekijä. Siksi kirkkoon kuuluvien osuus ruotsinkielisten keskuudessa on suurempi kuin suomenkielisten keskuudessa.

Piispanistuin ja tuomiokapituli

Höstbilder, DK Med gatan, stor epost

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piispanistuin ja Porvoon tuomiokapituli ovat historiallisista syistä sijoittuneet Porvooseen. Kun eduskunnan oli päätettävä hiippakuntakaupungin paikasta, porvoolaiset lupasivat rakentaa piispantalon. Tämä johti siihen, että piispanistuin sijoitettiin Porvooseen. Piispantalo valmistui vuonna 1927. Se on Porvoon kaupungin omistama ja kirkon vuokraama piispan asunto.

Porvoon tuomiokapitulintalolla on pitkät perinteet

Vuonna 1923 Porvoosta tuli itäisen hiippakunnan hiippakuntakaupunki ja siten myös lukiokaupunki. Vuonna 1728 rakennettiin lukiolle puutalo samaan paikkaan jossa tuomiokapitulintalo tänäkin päivänä seisoo.

Talo oli kuitenkin huonosti rakennettu ja vuonna 1749 katsottiin, että se oli käyttökelvoton. Tarvittiin myös suuremmat tilat. Vuonna 1753 annettiin, yleisen rakennustason kohottamiseksi, asetus, jonka mukaan maahan pitäisi rakentaa enemmän kivitaloja. Tällä tavalla tuomiokapituli- ja lukiorakennuksesta tuli, kirkon jälkeen, Porvoon ensimmäinen kivitalo. Sitä rakennettiin vuosina 1758-59.

Kansallisella muistomerkillä ollut historian saatossa erilaisia tehtäviä

Tuomiokapitulintaloa on vuosisatojen aikana pidetty tärkeänä kansallisena muistomerkkinä. Yksi syistä on se, että talo, sekä sisäisesti että ulkoisesti, pitkälti on säilynyt alkuperäisessä kunnossaan, useista korjauksista huolimatta. Talo on rakennettu klassiseen tyylin joka saanut vaikutteita barokista.

Rakennuksella on ollut tärkeä rooli Suomen historiassa. Ensimmäiset kolmekymmentä vuotta valmistumisensa jälkeen taloa käytettiin lukiona sekä konsistorion tarpeisiin. Vuonna 1789 Kustaa III määräsi, että talon piti sodan aikana toimia sotilassairaalana. Talolla oli sama tehtävä Suomen sodan aikana, jolloin se oli venäläinen sotilassairaala sekä vuonna 1813, jolloin se toimi Porvooseen sijoitetun Saksan legioonan sairaalana.  Kaikkein merkittävin tapahtuma talossa on Porvoon valtiopäivät vuonna 1809, jolloin tsaari Aleksanteri I perusti Suomen autonomian.

Vuonna 1815 lukio muutti uuteen rakennukseen koska lukiotaloa pidettiin liian ahtaana. Tuomiokapituli jäi kuitenkin taloon vuoteen 1845 saakka. Yläalkeiskoulu toimi talossa vuosina 1845-71. Tästä ajasta aina meidän päiviimme saakka taloa on käytetty ja käytetään edelleen alkuperäiseen tarkoitukseensa, nimittäin tuomiokapitulintalona. Talo on läpikäynyt mittavia korjauksia vuosina 1871, 1955 ja 2005, mutta näistä huolimatta säilynyt melkein alkuperäisessä kunnossaan.

 

 

 



 

fbbornv